perjantai 27. huhtikuuta 2007

Jänis

Näin eilen kotimatkalla tien varressa kuolleen jäniksen. Se makasi kyljellään levollisen näköisenä. Olisin voinut luulla sen nukkuvan (mikäli jänikset nukkuvat kyljellään, mitä kyllä suuresti epäilen), ellei sen silmäkuopasta olisi tullut verta. Tänään tullessani kotiin jumpasta jänis oli edelleen paikallaan, eilisen ukkosmyrskyn kastelemana, silmä edelleen verisenä. Elämä on lyhyt.

Keräilin pisteitä pyöräillessäni sateella salille. Pyörä on täällä kuntoiluväline, ei kulkuväline. Autoilu ei houkuttele edes ajatuksena, joten jatkan pisteiden keräilyä. Ansku kehoitti sopeutumaan täkäläiseen elämäntyyliin tuulimyllyjä vastaan taistelun sijaan. Ehkä ajan kanssa sopeudunkin siihen, että ihmiset ovat laiskoja, eikä koko kielessä ole sanaa ”hyötyliikunta” (asia tarkistettu Raisalta, Anskulta ja Janetilta). Tavoitteenani on kuitenkin näyttää jatkossakin paikallisille, miten asiat voi tehdä paremminkin. Amerikkalaistuminen (lue: laiskistuminen, kiitos Raisalle synonyymin löytämisestä) ei kuulu omaan henkilökohtaiseen suunnitelmaani.

Kanadassa ja miksei USAssakin olisi paljon nähtävää, lähinnä luontojuttuja. Historia kuitenkin puutuu, mikä tuntuu oudolta Euroopan jälkeen. Suurin osa yli 50 vuotta vanhoista taloista puretaan. Jotkut jyrätään maan tasalle jo parinkymmenen vuoden jälkeen. Ei ole linnoja, joissa voisi suunnitella käyvänsä, ei mitään vanhaa ja kaunista. Koko mantereen luonne on hyvin erilainen Eurooppaan verrattuna, ja ainakin tällä hetkellä matkustelu Euroopassa kiinnostaa enemmän kuin tämän mantereen kiertely. Etelä-Amerikka on tietysti ihan eri juttu.

Kokolattiamatot.. Ne tuntuvat kivalta jalkojen alla, mutta biokemistinä en voi olla ajattelematta, mitä kaikkea niissä kasvaa. Tunnetusti en ole siivousintoilija tai pöpökammoinen, mutta kokolattiamatoissa on jotain pelottavaa.. Siivousfriikki Janet imuroi kokolattiamatot kerran kuukaudessa! Jostain syystä mun tekis mieli imuroida ne joka päivä. Ehkä se ei onnistuisi; niiden siivoamiseen käytettävä imuri painaa ihan sikana, sillä suutinosa hakkaa mattoa irroittaakseen enemmän pölyä ja likaa. Piiskaava imuri siis. Ehkei ne opiskelijakämpän haalistuneen keltaiset muovilattiat olleetkaan ihan niin hirveät..

Mutta arvatkaapa mikä on ihanaa!! Dirty dancing tulee täällä 20-vuotissynttärinsä kunniaksi elokuvateattereihin. Ah, Patrick ja mikä-sen-naisen-nimi-sitten-olikaan.. Keith-parka lupautui tulemaan kanssani elokuviin katsomaan Kuumaa tanssia tietämättä ollenkaan mistä on kyse. Nobody puts Baby in the corner!

1 kommentti:

aurora kirjoitti...

Luin nämä juttusi, kiinnostavan kuuloista, erityisesti kokolattiamattojen salattu elämä! Mietin, maistuvatko tuotteet siellä erilaiselta, sanoit leipää pullaksi, entä muut? Oletko maistanut kanadalaista suklaata? Sain venäläistä suklaata tuliaisiksi viime syksynä ja se maistui kummalliselta.

Hauskaa kuulla, ettet ole laiskistunut ja että ajat pyörällä ja käyt jumpassa! Täälläkin on nyt kivaa pyöräillä kun ei ole enää liukasta eikä lunta (en kyllä mitään kevään merkkejäkään ole huomannut).

Soile