sunnuntai 27. toukokuuta 2007

Rocky

Se on sininen, kiiltävä ja kiitää kuin yöperhonen. Uusi pyöräni siis. Vanha Salama olisi tarvinnut melkein tonnin remontin toimiakseen, tuli siis halvemmaksi ostaa ihan uusi, jalkajarrullinen mutta vaihteeton Rocky. Näytän teille myöhemmin kuvia uudesta rakkaastani. Rocky pääsi hyvään kotiin Orhipan ja Mustan seuraajaksi. Aion hankkia kellon sijaan torven, jolla voin tööttäillä ohikulkijoille. Honk honk! Rocky on täydellinen kruisailuun kaupungilla, vaikeakulkuiseen maastoon on kuitenkin syytä lähteä Keithin isän maastopyörällä, jolla ei (vielä) ole nimeä, sillä ilmeisesti kaikki ihmiset eivät nimeä polkupyöriään. Pöyristyttävää.

Uusi resepti kaikille kotikokeille: uunipellillinen nachoja (olisko tää suomeksi natso [toivottavasti ei ainakaan natso, kuulostaa meinaan hyvinkin hassulta] vai kenties maissilastu??), päälle salsaa, paprikaa kuutioina, sipulikuutioita, salaattia pieninä suikaleina ja kaiken tämän päälle juustoa. Cheddar sopii tähän tarkoitukseen mainiosti. Uunipelti tönäistään uuniin sopivaan lämpöön, odotetaan kunnes juusto on sulanut. Nachokasa nautitaan ystävien kanssa (tai yksin, muahhahahaaa) nachoja salsaan dippaillen. Nam!

Ostoskeskuksessa käydessäni vierailen aina eläinkaupassa. Lauantaina näin siellä karvattomia marsuja. Paistovalmiit reppanat olivat rumansuloisia. Eläinkaupassa on kiva käydä, tosin on hyvin vaikeaa olla ostamatta kaikkia suloisia otuksia. Jos toisin lemmikin tänne, Keithin äiti saattaisi oikeasti valmistaa siitä päivällisen. Siinä mielessä karvaton marsu olisi hyvä ostos. Ei vaan, oikeasti tykkään marsuista tosi paljon, enkä missään nimessä antaisi kenekään grillata jyrsijäpossuani.

2 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Nyt kun sain netin toimimaan ajattelin lukaista nämä sinun kirjoitukset ihan alusta lähtien.

Nachojen ohjetta minäkin olen Suomessa jaellut, helppo bileruoka ja maistuu!

Mun mielestä on myös järkyttävää että kaikki eivät nimeä pyöriään! Mun pyörän nimi oli Pirkko mutta möin sen ennen lähtöäni Kanadaan. Vieläkin surettaa. Oi Pirkko miten voit ilman minua? Seuraajaa ei ole täältä vielä löytynyt. Kaupoissa tuntuu enimmäkseen pyörivän maastopyöriä joissa on miljoona vaihdetta. Mä tykkään enemmän retromummonpyöristä.

Maiju kirjoitti...

Mä yritin aluksi etsiä kolmivaihteista peruspyörää täältä Kanadasta. Ei löytynyt. Sain osakseni kummastuneita katseita pyöräkaupassa, kun tiedustelin että löytyiskö sellaista. Täällä saa tyytyä joko vaihteettomaan ja hyvin raskaaseen mummikseen, maastopyörään tai kalliiseen kilpapyörään, tai mitä ne ohutrenkaiset ihmetykset sitten ovatkaan.