perjantai 30. marraskuuta 2007

Keidas keskellä Kanadaa

Tai oikeastaan näitä keitaita on enemmäkin. Ikeoita nimittäin! Ikea tuo palan skandinaavista elämää Atlantin tälle puolelle. Mistä muualta saisinkaan mmmmarabouta, salmiakkia, glögiä tai kunnollisia pyykinkuivaustelineitä. Kanadalaiset pyykinkuivaustelineet ovat lähinnä vitsi, ne romahtavat farkkujen painosta ja koska ne on tehty puusta, ne eivät juurikaan kestä kosteita vaatteita. Pitäisikö telineissä siis kuivata kuivia vaatteita? Toinenkin ruotsalainen menestystarina tarjoaa minulle koti-ikävään lääkettä. H&M:n vaatteet sopivat pötkömäiselle vartalolleni useiden muiden kauppojen tarjotessa vaatteita lanteikkaille tai rintaville naisille. Viva Sverige!

Keräsin hulluuspisteitä tänään pyöräilemällä räntäsateessa. En ole vielä räjäyttänyt pistepottia sauvakävelemällä, mutta senkin unelman aion toteuttaa pian! Jos siis tulette käymään Caledoniassa, minut tunnettaneen nimellä ”se hullu lumisateessa pyöräilevä, ilman suksia hiihtävä nainen, joka välkkyy pimeässä”. Ja onneksi välkyn ja heijastelen!

Tapasin tänään salilla Mattin (jolla on ihanat silmäripset) vaimon, jonka nimi saattaa olla Lindsay. Aiomme kenties treenailla ja tappaa aikaa salilla yhdessä, mikä kyllä olisi mukavaa vaihtelua. Jos ajattelette, että olen moukka kun en muista hänen nimeään, niin voin lohduttautua sillä, ettei hänkään varmasti muista minun nimeäni. Nimeä, joka sai tällä viikolla uuden kirjoitusasun: Mau. Miu mau!

2 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Pyykinkuivaustelineet!!!

Olen maininnut itsekin blogissani että näissä täkäläisissä ei ole mitään järkeä. Halvimmat on justiin ne puiset jotka eivät kestä kovin paljoa painoa. Jos haluaa metallisia niin ne on ihan ihme väkkyröitä ja hinta voi keposesti olla jopa 60 dollaria!!! Ei jestas.

Maiju kirjoitti...

Ikeasta saa sellaisen melkein normaalin telineen edullisesti.. Me saatiin valtavan kokoinen puinen kuivausteline Keithin isovanhemmilta joululahjaksi. Se on kömpelö, kokoon taitettunakin valtava, ja käytännössä hyödytän, mutta isovanhemmat olivat ylpeitä löydöstään. Mitä siinä sitten voi sanoa?

Ai niin, kiitos kokemusten jakamisesta, Maria! Aika tavalla ollaan taidettu törmätä samoihin ilmiöihin.