maanantai 31. maaliskuuta 2008

Kirjoitus virheistä

Terkut vaan Heselle ja Kynttilätehtaalle, kirjoitusvirheitä löytyi joka lapusta, jonka seinille teippasitte. Hesellä korjailin punakynällä yhdys sana virheitä, Kynttilätehtaalla en kehdannut. Punakynä saa taas kohta kyytiä, tällä kertaa englanniksi. Englanti on käsittääkseni täkäläisten äidinkieli, mutta silti joudun heidän kirjoituksiaan korjailemaan. Kollegani kirjoitti esimerkiksi näin kylttiin, jonka hän ripusti seinälle kaikkien nähtäväksi: "Employee only beyon this point". Kaksi kirjoitusvirhettä. Minun nimeni kyseinen rouva kirjoittaa muodossa Miaju. Jokainen sana monikossa on kirjoitettu heittomerkin ja s:n kanssa. Siis omistusmuodossa, tai mikä lienee 's:n hieno nimi. Pääsen siis takaisin lempiharrastukseni pariin, toisten kirjoitusvirheitä korjailemaan. Mielestäni vaan on hassua, että näin ulkomaalaisena joudun korjailemaan paikallisten kirjoitusvirheitä.

Synttärit oli ja meni. Onnittelukortteja tulee vuosi vuodelta ja kilometri kilometriltä vähemmän. Hyvä vaan, mitä sitä turhaan itseensä muistuttelemaan kertyvistä vuosista. Ihmisille ympärilläni tapahtuu kaikenlaista, sellaisiakin asioita mitä olisi toivonut itselleen tapahtuneen. Toisaalta, olen tyytyväinen elämääni nyt ja tässä, eihän yhteen elämään voi mahduttaa kaikkea! Tapiiri miettii haikeana sitä, miten kaverit etenevät jo urallaan ja hän vielä istuu koulunpenkillä. Ehtii sillä uraputkella edetä seuraavat 30 vuotta, vaikka putkeen pääsy kestäisikin vähän pidempään. Melissa ei malta odottaa pääsyä naimisiin. Hyvällä onnella 60-vuotishääpäivä tulee eteen Melissallekin sitten joskus, mikä hoppu sitä nyt on tuhlata kaikki tilillä olevat rahat yhden päivän kestäviin bileisiin. Hyvin harvan elämään mahtuu piiiitkä ja onnellinen parisuhde, aikaisin alkanut ja paljon rahaa tuottava ura, monta lasta, iso talo, matkustusta kaikkialle koko ajan.. Pitää valita ne itselle tärkeimmät asiat, tai ottaa elämä sellaisenaan vastaan ja rakentaa se niistä palasista, jotka kohdalle osuvat.

Tässä eräänä päivänä juttelin töissä asiakkaan kanssa. Hän omistaa lähellä olevan ratsutallin, ja tiedustelin ratsastusmahdollisuuksista. Lupasin auttaa hevosten ratsutuksessa, tiedossa siis ilmaista ratsastusta! Tilan tyypillinen asiakas ei ole koskaan ennen ratsastanut, ja painaa reilusti yli 100 kiloa. Hevosten selässä käytetään lännensatuloita, joten tasapainoa tai muitakaan lahjoja ei tarvita hevosen selässä pysymiseen. Samapa tuo, saanpa vähän hevostella.

Olen uraputkeni alussa, pesulatätiratsuttajaspinningohjaajaurani nimittäin.. Ai niin, biokemistihän mun kuuluis olla. Toivottavasti se ura alkaa pian! Aivoni kaipaavat haasteita. Sudokun ja Jewel Questin lisäksi siis.

Ei kommentteja: