maanantai 18. elokuuta 2008

Rodeotunnelmia

Rodeo ei siis ole sama asia kuin härkätaistelu, joskaan en elä siinä harhaluulossa, että rodeoon osallistuvat eläimet nauttisivat työstään. Härät tosin saavat mäiskiä ja survoa ihmisiä, joten ehkä ne saavat jonkinlaista iloa tehtävästään. Rodeossa oli kivaa, vaikka pahoja onnettomuuksia ei sattunutkaan, eikä alueella ollut kaljatelttaa. Vältin joukkohurmoksen, enkä ostanut cowboyhattua. Tarjolla olisi ollut kaikenlaisia vaaleanpunaisista kimalteleviin (kimaltelevat olivat epäilemättä niitä aitoja ja alkuperäisiä lehmipoikahattuja).

Sain lisää RAMia läppäriini, ja nyt tietokonenörtteily on sujuvampaa. Tapasin tänään töissä toisenlaisen nörtin, joka pyörittää larppausfirmaa. Roolipelaus vie kuulemma suurimman osan hänen ajastaan, ja viikonloppuisin hän mäiskii leikkimiekoilla toisia pelaajia. Minä olen sen verran urbaani kissa, etten vaivautuisi metsän keskelle roolipelaamaan, kun sitä voi kätevästi harrastaa sisätiloissa TV:n ja jääkaapin välittömässä läheisyydessä.

Tavoistani poiketen olen seurannut olympialaisia melko tiiviisti. Suosikkilajeihini kuuluvat erilaiset voimistelujutut. Suomalaisia ei kanadalaisilla kanavilla juuri ole näkynyt, lähinnä täällä keskitytään näyttämään jenkkejä ja kanadalaisia. Ja kiinalaisia, niistähän ei pääse eroon sitten millään. Suuri osa kanadalaisista kilpailijoista on maahanmuuttajia, joten päätin minäkin alkaa treenata vielä päättämätöntä lajia ja tähdätä Lontoon kisoihin neljän vuoden päästä. Oikeasti, ei Maiju Sohvaperunasta ole huippu-urheilijaksi ja jos olisikin, edustaisin Suomea. Mieltäni ilahduttaa se, että olen paremmassa kunnossa kuin ikinä (ei mikään suuri saavutus tosin), enkä todellakaan ole tämän perheen suurin Peruna. Anoppi kävi tosin viime viikolla tai chissä ja tuli takaisin 20 minuutin päästä, sillä treeni oli ollut liian rankka. Jep jep.

Ei kommentteja: