maanantai 23. marraskuuta 2009

Kesämökki

Aiemmin kerroin ihmisistä, jotka tahtoivat tietää, mikä heidän nimensä olisi suomeksi, tai mikä minun nimeni olisi englanniksi. Ilmeisesti ihmisten, jotka ymmärtävät vain yhtä kieltä, on vaikea käsittää asioita, joihin törmää uusia kieliä opetellessa. Puhuin miehen kanssa, jonka mielestä oli erikoista, että Englannissa sanotaan "summer house", kun taas Kanadassa sanotaan "cottage". Hän kysyi, kumpaa sanaa Suomessa käytetään. Kerroin hänelle, että kesämökille on ihan oma sanansa suomeksi, emme käytä englanninkielistä sanaa. Hän tahtoi tietää, kumpaa sanaa käyttäisimme, jos kääntäisimme kesämökki-sanan englanniksi. Yritin selittää, että kaikki kesämökkiä tarkoittavat sanat tarkoittavat samaa kesämökkiä.

Tehdessäni ranskan kotitehtäviä törmäsin koulukirjassani asiaan, joka saattaa omalta osaltaan aiheuttaa sen, että ihmiset tahtovat tietää "oman nimensä suomeksi". Kirjassa oli ranskaksi jotain esimerkkilauseita, ja ne oli sitten käännetty englanniksi. Kaikki nimetkin oli käännetty; Julien olikin Julian ja Hélène oli Helen. Jos koulussa jo opetetaan, että nimetkin muuttuvat kielen mukaan, niin kai ihmiset sitten oppivat uskomaan, että näin on näreet. Minusta nyt kuitenkin koira voi olla dog, hund, chien tai joku muu, mutta Maiju on ainakin aina Maiju. Saavat sitten lausua sen miten lystäävät, eli Maizu tai Meizu yleensä. Siinä mulle taiteilijanimi, jos joskus ryhdyn vaikka sahansoittajaksi.

Kävin työhaastattelussa piakkoin avattavalla kuntosalilla reservaatin puolella, flunssaisena ja kurjana tosin, joten tuskin ne minua palkkaavat energiseksi jumppatädiksi. Haastiksen jälkeen en ole kuullut mitään heistä, ja eilen joku sitten kertoikin kuntiksen omistajan olevan vankilassa/menossa vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta raiskattuaan jonkun tytsän. Tämä selittäisi, miksi projekti ehkä vähän on ottanut takapakkia, ja myöskin vähentää minun mielenkiintoani työskennellä tämän miehen alaisuudessa. Tätä työpaikkaa varten pyysin boot camp-ohjaajani suosittelijakseni, ja Jill on niin ihana, että suostui. Jill suunnittelee tavattoman haastavia kunto-ohjelmia, mutta on ihanan helpostilähestyttävä, ja oikeasti välittää ihmisten hyvinvoinnista. Hänellä on aina aikaa neuvoa ja auttaa, joten kun muutto Caledoniasta koittaa toivottavasti edes joskus, minun kyllä tulee ikävä Jilliä. En usko kaikkien jumppaohjaajien ottavan asiakkaitaan siipensä alle.

Sain ensimmäiset palautteet spinningohjauksestani, ja yritän suhtautua niihin aikuisemmin kuin Betty töissä suhtautuu saamaansa palautteeseen. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa, sillä kun mainitsin, että Betty voisi joskus tehdä työnsä kunnolla eikä jättää sitä muiden tehtäväksi, hän uhkasi haastaa minut oikeuteen työpaikkakiusauksesta/-ahdistelusta. Minä sen sijaan en nyt kuitenkaan aio haastaa ketään mihinkään, vaan ehkä jätän metallimusan jatkossa kotiin. Joku herkkäkorvainen ei pitänyt Five Finger Death Punchista. Metallicaa aion kyllä soittaa edelleen, sanovat sitten mitä sanovat.

Hip hei, huomenna alkaa joulushoppailu. Pummaan kyydin kaverilta Hamiltoniin, ja shoppaan kunnes Keith herää ja välttämättä haluaa tulla hakemaan minut kotiin. Tiedossa siis paljolti kävelyä, toivottavasti löydän lahjoja muillekin kuin itselleni. Ajattelin ottaa korvatulpat mukaan, ettei nyt kuitenkaan ihan vielä tarttis kuunnella joululauluja. Ainakaan koko päivää.

Ei kommentteja: