torstai 9. syyskuuta 2010

Luokkahuoneessa

Suomalaisessa luokkahuoneessa saattaa olla taustahälinää, mutta opettajan kysyessä jotain, opiskelijat yleensä tuijottelevat lattiaa tai vaikkapa vasta 15 vuotta sitten maalattuja, kieltämättä upeita, seiniä. Tänään olin ensimmäisellä varsinaisella luennolla Kanadassa, ja täällä kenkiin tuijottelee vain allekirjoittanut. Muut huutavat kaik yhes koos oikean (tai väärän) vastauksen. Moinen intoilu on jokseenkin ärsyttävää, joten ajattelin jatkaa etuseinän tiilien tuijottelua.

Olen tutustunut vasta kolmeen opiskelutoveriini. Ensimmäisen (Shukria) kanssa minulla ei juuri ole mitään yhteistä, sillä en jaksa vääntää rautalangasta ihan joka juttua. Hän päässee silmäripsiä räpsyttelemällä vielä pitkälle. Toinen tuttavuus, Reem, on biokemiataustainen tyttö, joka on yhtä pihi kuin minä! Valitettavasti Reem on eri labraryhmässä, joten koitin tutustua omassa ryhmässäni olevaan, mahdollisimman fiksun näköiseen ihmiseen. Tungin itseni tänään Jessican elämään, hän on melko varautunut tyyppi, toisaalta tosi amis. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Labraryhmässäni on myös luokan vanhin mies, joka ei osaa pitää turpaansa kiinni. Takarivin ihmiset ovat vielä jääneet tuntemattomiksi, sillä vanhuus ei tule yksin, joten näön huonontumisen johdosta en enää voi istua takarivissä! Nyyh!

Ei kommentteja: