perjantai 12. marraskuuta 2010

Nyt voisi olla jo hyvien uutisten aika..

Lyötyä on nyt sitten lyöty, potkittu, ja huidottu pesäpallomailalla. Tähän mennessä 7 vuotavaa putkea tms. on löytynyt taloprojektimme aikana, ja kolmesti vesi on tullut keittiön katosta läpi. Muutimme tänne viikko sitten, mutta suihkun saimme käyttökuntoon vasta eilen. Tai kuvittelimme saaneemme. Eilen testisuihkun tuloksena vettä satoi katosta alakerrassa. Unelmakodista on tullut painajainen, ja olen henkisesti ja fyysisesti melko loppu. Koulussa tahti kiihtyy loppukokeiden häämöttäessä - välikokeita ja kotitehtäviä ja labroja riittää melkein joka päivälle. Siinä sivussa pitäisi sitten saada koti kuntoon, käydä suihkussa koulun kuntosalilla kun kotonakaan ei voi, valmistaa päivällinen, purkaa muuttotavarat, ja pysyä järjissään. Voipi olla, että viimeksi mainittu jää tekemättä. Kuuntelen jatkuvasti korvat höröllä uuden talon vieraita ääniä, ja erityisesti tippuvan veden ääntä. Viime yönä vuotavat putket tulivat jo uniinkin, eli tulvista ei pääse eroon missään, milloinkaan.

Pesulapesti lähenee loppuaan, enkä ole tässä oikein kyennyt työnhakuunkaan. Parilta vakioasiakkaalta olen saanut jäähyväislahjat, eli ei kaikki ihmiset ole niin ikäviä ja inhottavia ennakkoluuloistani huolimatta! Vanhalta rouvalta sain joulukoristeen, jonka hän oli jo kesällä ostanut käydessään etelänaapurissa. Aikamiespoika, muttei Pekko, antoi lahjaksi valokuvakehyksen ja lahjakortin kauppaan, josta tietää minun ostavan Fazerin suklaata. Ihania lahjoja, ihania ihmisiä. Ei minua välttämättä tarvitse lahjoa, mutta ei se pahaakaan tee.

Ei kommentteja: