lauantai 8. tammikuuta 2011

Kasapäin uusia kujeita

Kissalla niitä ainakin piisaa, jatkuvasti se keksii uusia tapoja terrorisoida isäntäväkeä. Kissan nimi on Lars, onhan sillä ruotsalaiseen hiusväriin sointuva turkki ja se ruotsalaisvitseihin viitaten viihtyy kovin hyvin kaapissa. Lars Ulrichilla saattoi myös olla osuutta nimiasiaan. Niles ja Lars, Maiju ja Keith.

Olin torstaina tulevan kämppiksemme kotona vierailulla. Katsoimme kolmituntisen Bollywood-elokuvan, ja vähän myös actionbollywoodelokuvaa. Ensimmäinen oli romkom, ja dramaattisuudessaan ja korniudessaan ihan mielenkiintoinen. Elokuvan piti kuulemma olla surullinen, mutta en voi oikein suhtautua vakavasti elokuvaan, jossa joka välissä lauletaan ja tanssitaan, joko koko naapuruston tai sairaalan henkilökunnan voimin. Toimintaelokuvia ei Intiassa pitäisi sitten kyllä saada tehdä ollenkaan. Jos tanssikohtaukset nyt jotenkin ehkä sopivat romanttiseen elokuvaan, niin toimintaleffaan sitten kyllä eivät ollenkaan. Välillä elokuvassa jahdattiin pahiksia, sitten vähän tanssittiin, ja sitten ammuskeltiin ennen seuraavaa tanssia.. WTF?

En ole ennen vieraillut muslimikodissa, joten ajattelin keroa kokemuksestani teille, jotka ette ehkä koskaan pääse kokemaan ko. ilmiötä. Ainoa ero kanadalaiskotiin oli taulut, joissa oli kuvien sijaan arabialaista tekstiä, Mekan muotoinen kello joka ilmoitti rukousajat, taustalla soinut musiikki, ja makuuhuoneiden lattioilla olleet rukousmatot. Verhot olivat ikkunoiden edessä joka huoneessa, jotta perheen naisväki voi olla kotona ilman huivia päässä. Baarikaappiakaan ei ollut. Perheen parikymppiset tytöt jakavat edelleen makuuhuoneen, ja sängyn. Tuo havainto olikin sitten mullistavin koko talossa. Hyvää pornoleffamateriaalia, jos ei muuta.

Kun nyt tässä olen jo loukannut verisesti ruotsalaisia ja muslimeja, niin lisätäänpä kanadalaiset sitten samaan nippuun. Tai oikeastaan englantilaiset.. Sama asia. Tai ainakin kuningatar on sama molemmissa maissa. Olin tällä viikolla postitoimistossa ostamassa postimerkkejä, ja myyjä koitti myydä minulle 10 merkin arkkia, ja joka merkissä oli kuningattaren naama. Sanoin myyjälle kummemmin aivojani ensin käyttämättä, että olisiko sulla muita merkkejä kun mä en oikein tykkää tosta kuningattaren naamasta. Myyjän ilmeestä päätellen kommentti ei ollut kovin poliittisesti korrekti, mutta suostui hän kuitenkin myymään minulle luontoaiheisia merkkejä pärstäkertoimen sijaan. Sori Kanada, ja Englanti, mutta tykkään näteistä postimerkeistä. Valitsisin suomenhevosen ennen Taikkua, harmaahylkeen ennen Ahtisaarta, kuikan ennen Koivistoa jne, joten olen tasapuolisesti vallanpitäjien naamoja vastaan.

Ei kommentteja: