maanantai 18. kesäkuuta 2012

Kahden ilmapallon juhlat

Kävimme eilen Keithin kanssa epäpohjoisamerikkalaiseen tapaan hyötyliikuntakävelyllä postitoimistolla. Matkan varrella näimme rivitalon pihassa käsittämättömän suuren pomppulinnan, joka oli levitetty ainakin kolmen tai neljän asunnon mitalta siihen pihamaalle. Pomppulinna oli pitkänomainen rakennelma, johon kuului pomppuosuuden lisäksi pujotteluosuus, kiipeilyseinä, ja liukumäki. Pikkuisia juhlijoita näkyi tasan kaksi, ehkä muut olivat jo väsähtäneet pompittuaan. Epätasa-arvoisuus alkaa jo pomppulinnaiässä, sillä pomppujuhlista parin talon päässä käynnissä oli toinen syntymäpäiväjuhla. Päivänsankari oli luultavasti samaa ikäryhmää ensimmäisen juhlijan kanssa, mutta pomppulinnan sijaan juhlan kohokohtana oli lasten muovinen uima-allas ja kaksi ilmapalloa. Kaksi surullista lasta istui altaassa tuijottaen naapuripihassa kohonnutta pomppulinnaa. Aina ei käy tasan pomppulinnat, mutta täytyy kyllä sanoa että eilisessä helteessä olisin mielummin istua kököttänyt siinä säälittävässä uima-altaassa kuin rehkinyt kiipeilyseinäpomppulinnassa. Surullista oli myös mielestäni se, että niinkin lähellä toisiaan asuvat samanikäiset lapset eivät tunne toisiaan. Paras ratkaisuhan olisi ollut yhdistää bileet, laittaa se uima-alas liukumäen päähän, ja nauttia sekä pomppimisesta että vilvoittavasta lätäköstä.

Taidan muuten maistaa niitä kakkatomaatteja kunhan ne kypsyvät, sillä sellaista mustaa liejua viedään vedenpuhdistamolta maanviljelijöiden pelloille. Tomaattien kasvatukseen käytettävä vesi on huomattavasti harmittomamman näköistä kuin musta möykkyinen lieju, ja hajukin on hieman hennompi.

Moitin aina Keithiä niin kovin pohjoisamerikkalaiseksi, mutta eilen siihen kyllä oli aihettakin. Ensin ajoimme pankin drive thrun läpi, eli autosta nousematta käytiin kätevästi pankkiautomaatilla. Sitten haettiin kahvilan autokaistalta vähän sumppia, ja oluetkin saatiin näppärästi kaljakaupan autokaistalta suoraan autoon. Pohjoisamerikkalainen unelma lienee elämä autossa, ja pelottavaa kyllä se kohta lienee aivan mahdollista. Elokuviin ja illalliselle voi jo mennä nousematta kertaakaan autosta, pankkiasiat saa hoidettua vaikka takapenkiltä käsin, ja kahvin, donitsit, kaljat ja sidut saa persettään nostamatta autoon. Mitä muuta ihminen voisi tarvitakaan? Liikuntaa, kenties? Anyone? Täytyy kyllä myöntää että viihdyn helteillä itsekin autossa, siellä on sentään ilmastointi mitä kotona sitten taas ei ole. Jos sitä vaikka sitten vain siitä nauttiakseen huristelisi tunnin jos toisenkin "asioilla"..

1 kommentti:

Apa Maailman Napa kirjoitti...

Hyvä Maiju! Sä alat lopultakin vähän (edes ihan vähän) lämmetä p-amerikkalaiselle autoilukulttuurille! :D Parasta on istua ruuhkassa moottoritiellä ja kuunnella täysillä Celine Dionia ja laulaa mukana ranskaksi jota ei ymmärrä kuin kaksi sanaa, ja katsoa kun muut ihmiset tekee autoissaan jotain vastaavaa. Tosin ehkä ilman Celineä.