maanantai 27. elokuuta 2012

Se olis syksy nyt

Selvästi illat ja yöt ovat jo sen verran viileitä, että ampiaisten aika alkaa olla ohi. Viikonloppuna täällä kyllä vielä hiki virtasi, mutta muuten kelit ovat meikäläisen mieleen, eli 20 asteen kieppeillä. Kesän ohella myös työharjoittelu alkaa olla ohi. Huomenna on viimeinen työpäivä, ja sen kunniaksi nyyttikestit. Sitten saankin lepuuttaa kokonaisen viikon ennen koulun alkua, jee! Virallisesti en saisi "pitää lomaa" ennen koulun alkua, mutta työnantajalle se kyllä sopi, joten miksi en pitäisi. Koko työharjoittelun ajan minun olisi pitänyt pitää oppimispäiväkirjaa, mutta arvatkaapa miten sen projektin kanssa sitten kävikään.. Minulla on siis viikko aikaa kirjoittaa päiväkirja edellisen neljän kuukauden ajalta, täytellä kaikenlaisia muita lomakkeita tutortouhuihin ja apurahoihin liittyen, etsiä uusi osa-aikatyö, ja siivota kämppä perusteellisesti. Tutkimuslabratyöpaikkaa ei enää ole, sillä proffa sairastui vakavasti kesän aikana, eikä (törkimys!) jaksa jatkaa projektiaan täysipäiväisesti, eli minua ei tarvita. Saatan siis joutua takaisin kamalien asiakkaiden pariin.

Viime viikonloppuna ajoimme reilun neljän tunnin ajomatkan päähän juhlistamaan tuttujen häitä. Morsian on Englannista, ja tänne Kanadaan paljon paremmin sopeutunut kuin minä. Heillä on iso talo ja valtava tontti kaukana kaikesta, kanoja, vihannestarha. Keith ihaili suunnattomasti heidän asuinolojaan, minulla oli jo parin tunnin juhlinnan jälkeen ikävä kaupunkiin. Vietimme yön teltassa, sillä kaikki seudun hotellit olivat täynnä häävieraita jotka kaikki varasivat huoneensa jo kuukausia sitten. Eipä ole telttailukaan mun juttu - muovisella makuualustalla muovipussissa, eli teltassa, nukkuminen ei voi oikeasti kenenkään mielestä olla kivaa! Kaikki vaatteet ja makuupussi olivat kosteita joko ilmankosteuden tai juhlahiksan ansiosta, ja aamulla heräsimme seitsemältä siihen, että muovipussissa oli tuskaisen kuuma. Ehkä voimme jatkossa Keithin kanssa retkeillä niin, että minä yövyn hotellissa ja hän hotellin takapihalla teltassa, sillä Keithin mielestä telttailu on kivaa.

Uusi penaali on jo hankittu edessä olevaa lukukautta varten. Kynät ja laskin ovat valmiina uusiin koitoksiin, ja onhan niitä luokkakavereita ollut vähän ikäväkin. Viikon päästä sitten nähdään ketkä jatkavat luokallamme, ja ketkä jäivät kesällä matkan varrelle. Minä se vaan tykkään koulusta niin paljon, että voisin aina olla opiskelija.

Ei kommentteja: