keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Punaiset valot

Narnia on siitä erikoinen kaupunki, ettei liikennevaloja ole millään tavalla synkronisoitu. Usein työmatkalla pysähdyn melkein jokaisiin valoihin, vaikka toisesta suunnasta ei edes ole tulossa autoja. Lisäksi melkein joka risteyksessä on vasemmalle kääntyville omat valot, eli ensin odotellaan ne toisesta suunnasta tulevat, sitten kääntyvät, ja sitten ehkä pääsee itse liikkeelle. Vihreä aalto käsitteenä pitäisi saada levitettyä tänne saakka, muuten menee hermot ja palaa hihat.

Sama vika tosin on Port Huronissa eilisen koeajelun perusteella, eli siis joen toisella rannalla USAn puolella. Lisäksi heidän liikennevalonsa riippuvat hyvin epävakaan näköisistä vaijereista risteyksen yllä. Täällä valot ovat sentään tolpissa, eivätkä lentele pitkin risteystä. Tällä kertaa matka rajan yli sujui moitteettomasti molempiin suuntiin, ja vaikka tullissa sanoin ostaneeni USAn puolelta tavaraa, en joutunut maksamaan veroja, enkä joutunut edes tarkastukseen. Sääntöjen mukaan alle 48 tunnin matkalta ei saa verovapaasti tuoda mitään, mutta pari kertaa olen jo selvinnyt lisäveroja makselematta. Tällä kertaa matkaan tarttui uuden lenkkarit ja kaljaa. Olo on kuin Tallinnasta palanneella turistilla: kaljaa takakontti täynnä.

Sovittelin lenkkareita parissakin kaupassa myyjien avustuksella, ja kiittelin heidän tuodessaan uusia kokoja ja malleja sovitettavaksi. Kanadalaisille nauretaan USAssa ylettömän kohteliaisuuden takia, ja kai se on tarttunut minuunkin. Ei sillä, että se anteeksi, kiitos, tai mitä kuuluu mitään tarkottaisi, mutta sanottava se on kuitenkin. Kiittelyni takia minut arvattiin kanukiksi molemmissa kaupoissa. Pitää siis seuraavalla kerralla olla tyly, kuten suomalaiseen luonteeseeni kuuluu.

Olen taas tullut elämäni sellaiseen vaiheeseen, että pitäisi olla Suomessa. Välillä on vaan niin vaikea olla niin kaukana perheestä ja niistä muutamasta ystävästä, jotka minua vielä muistavat. Vaikeinta on ehkä tajuta, ettei minun läsnäolollani ole merkitystä tai vaikutusta tapahtumiin (ainakaan toivomallani tavalla), mutta ehkä minun olisi helpompi hyväksyä tapahtuvat asiat, jos olisin niitä todistamassa. Miten muiden elämä voi edetä ja muuttua, jos minä en ole paikalla? Eikös minun ollessani Narniassa muun maailman kuuluisi pysyä ajassa paikallaan?

Ei kommentteja: