keskiviikko 6. elokuuta 2014

Wrooom!

Kaunis punainen Ford Mustangini on jo joulukuusta saakka ollut toimettomana anoppilan talon edessä. Se asustaa siellä, sillä Caledonia on turvallisempi paikka, ja omalla ajotiellään ihmiset saavat pitää vaikka traktoria vuositolkulla, jos niin tahtovat. Meillä on vain yksi autopaikka, vierasparkista kaunis Sally olisi jo aikaa sitten hinattu hylättyjen autojen parkkipaikalle jonnekin kauas. Auton vakuuttaminen on sen verran hintavaa puuhaa, että koulun aikana ja nyt työttömänä ei ole varaa, eikä mitään järkeä maksaa vakuutusta kahdesta autosta. Tai jonkinlainen seisontavakuutus toki Mustangia suojaa, mutta se on huomattavasti halvempi kuin ajovakuutus, $250/kk. Jos nyt tästä joskus saan töitä, niin Sally pääsee takaisin tositoimiin, mikäli siis käynnistyy ja toimii edelleen moitteettomasti.

Autojutuista en Suomessa tiennyt paljon mitään, sillä vaikka ajelin jonkun verran äidin autolla, en ollut koskaan vastuussa yhdestäkään autosta, siihen liittyvistä maksuista ja huolloista. Siltikin esimerkiksi täkäläinen öljynvaihtopolitiikka kuulosti mielestäni oudolta, joten kysyin iskältä suomalaisista käytännöistä. Täällä yleisin öljynvaihtoväli on 3 kuukautta tai 5000 kilometriä, kumpi sitten tuleekaan vastaan ensin. Iskän mukaan Suomessa autojen öljyt vaihdetaan ehkä 10-12 kuukauden välein. Ajetaanko täällä niin paljon enemmän, vai onko öljy huonompilaatuista, vai autojen moottorit jotenkin erilaisia? Pohdin tätä edelleen, sillä asiaan ei ole löytynyt vastausta. Ehkä kyseessä on taas yksi rahastuskeino, jolla saadaan maalaisjärjettömiltä pohjoisamerikkalaisilta kiskottua viimeisetkin pennit.

Välimatkat täällä toki ovat paljon pidempiä kuin Suomessa, ja aika moni ajaa viikon aikana jopa 1000 kilometriä työmatkoja. Käytettyjä autoja selaillessani vastaan tulee todella harvoin 4-vuotias auto, jolla on ajettu vähemmän kuin 100 000 kilometriä. Useimmat vaihtoon päätyneet ovat saavuttaneet maagisen 200 000 kilometrin rajapyykin, vaikka ikää olisi vain viisi tai kuusi vuotta. Keithin auto on entinen poliisiauto, joten sillä on suhailtu päivittäin tuntikaupalla. Sen mittariin on 8 vuoden aikana kertynyt 230 000 kilometriä. Minun Sallyni on jo seniori, 14-vuotias, ja ajoin sillä 200 000 kilometrin rajapyykin yli viime kesänä. Minun käytössäni sen mittariin tuli viime kesän ja syksyn aikana 20 000 kilometriä, eli aika paljon kuitenkin. Miten paljon Suomessa vaihtoautoilla on mittarissa? Oletan, että työmatkat ovat usein lyhyempiä, tai ne kuljetaan julkisilla Suomessa. Täällä esimerkiksi työttömyyskorvauksen saamiseksi pitää hakea työpaikkoihin ja hyväksyä työtarjoukset jotka ovat tunnin ajomatkan päässä, ja tiedän tyyppejä joilla menee 1.5 tuntia yhteen suuntaan. Mielestäni ihan kohtuutonta! Toisaalta suuri osa työpaikoista on suur-Toronton alueella, mutta siellä asuminen on hirmuisen kallista. Monen mielestä on arvokkaampaa asua isossa talossa ja käyttää 3 tuntia päivässä työmatkoihin kuin asua lähempänä, mutta vaikkapa kerrostaloasunnossa.

Jos olette joskus Kanadassa autonomistajan asemassa, välttäkää auton viemistä Canadian Tire-nimiseen paikkaan. Vaikka sinne veisi auton vain öljynvaihtoon, mukaan tulee diagnoosilista kaikista vioista, mitkä pitää HETI korjata, ja tietysti juuri heidän firmassaan. Kyseinen ketju on tunnettu siitä, miten varsinkin naisasiakkaiden huoltolista on usein äärettömän pitkä. Lisäksi, jos auton vie samana päivänä tavalliselle korjaamolle, mekaanikot siellä eivät löydä listan vikoja autosta ollenkaan. Viime kesänä vein Mustangin kyseisen ketjun huoltamolle, sillä se ei käynnistynyt kunnolla, ja paikka oli lähellä Narnian kotiani. He epäilivät viaksi jotain pumppua tai starttimoottoria, mutta (onneksi) heillä ei ollut aikaa ottaa autoani korjaamolle sinä päivänä, joten hinautin sen toiseen paikkaan. Toisella korjaamolla vialliseksi todettiin avain, jonka sisällä on joku siru, ja jos auton sirunlukija ei tunnista avainta, auto ei käynnisty. Tuhansien dollareiden remontilta vältyttiin avaimen vaihdolla.

Ei kommentteja: